Ajatuksia ja työkaluja

Teemme tarjouksia, määrittelemme projekteja ja resursoimme osaamista henkilötyöpäivissä. Vaikka htp mittaa aikaa, on siihen sisäänrakennettu oletus myös valmistuvasta työstä. Htp mittaa yhden henkilön työpäivän puitteissa tekemää työtä. Vähän kuin valovuosi. Se kuulostaa ajan määreeltä mutta mittaakin valon vuodessa kulkemaa matkaa. Htp on epäreilu kokenutta ja nopeaa työntekijää kohden, mutta olemme hyväksyneet sen, koska hitaamman ja nopeamman tekijän päivässä tuottaman työ

AI-agentit toimivat sitä paremmin mitä tarkemman määrittelyn niille antaa. Eli käytännössä saamme/joudumme palaamaan vanhaan kunnon vesiputousmalliin kaikkien projektien kanssa. Ensin tehdään nälkävuoden pituinen määrittely, joka sitten annetaan agentille tehtäväksi. Hyväksytään määrittely ja laitetaan neropatti tunneiksi tai muutamaksi päiväksi hommiin. Toki määrittelyn kirjoittamisen hoitaa myös tekoäly ja ihminen toimii (ainakin toistaiseksi) varmistajana, joka huolehtii e

Normaali ajatuksenjuoksu on, että tekoälylle pitää saada kaikki mahdollinen data, jotta siitä on hyötyä. Mutta mitä jos näin ei olekaan? Tekoäly nimittäin osaa jo kaikki hommat. Se tietää mitä toimitusjohtajan rooliin kuuluu. Se tietää miten digimarkkinointia tehdään. Se osaa laatia salassapitosopimuksen. Se osaa tehdä kaikki hommat vähintään yhdellä, useimmiten monella tavalla. Ehkäpä sitä ei kannatakaan opettaa alusta pitäen, vaan kertoa sille vain poikkeuksista. Opettaa va

Tekoäly tekee jo monia tehtäviä paremmin kuin minä, joten on selvää että minun ei kannata niitä enää edes yrittää tehdä. Joissakin tehtävissä tekoäly on niin onneton, että hommat on edelleen tehtävä itse. Ja sitten on iso joukko tehtäviä, joissa tekoäly tekee vähintään kohtalaista, joskus jopa erinomaista työtä. Niiden osalta joudun päivittäin painimaan omien odotusten kanssa ja pohtimaan mikä on riittävän hyvää ja mikä ei. Tekoäly pakottaa siis kalibroimaan omat odotukset ty

Tekoäly sekoittaa työelämän pakkaa oikein kunnolla, joten se avaa myös ikkunan isompienkin uraliikkeiden tekemiseen. Samanlainen ikkuna on avautunut kuluneiden vuosikymmenien aikana ainakin kolme kertaa: internetin, somen ja mobiilin yleistymisen myötä. Ikkuna avautuu uuden teknologian yleistymisen myötä, koska vakiintuneilla toimijoilla kestää hetki purkaa olemassa olevat toimintamallit ja ottaa uudet käyttöön. Moni niistä ei saa uutta teknologiaa haltuunsa koskaan. Internet

Hinnoitellaanko se arvon mukaan, eli samasta lopputuloksesta sama korvaus? Vai hinnoitellaanko se käytetyn ajan mukaan, eli arvoa syntyy moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna? Miten tämä vaikuttaa työn tekemiseen? Voinko tehdä hyvin vähän töitä entiseen verrattuna ja saada silti saman korvauksen? Tai saman verran töitä, mutta moninkertaistaa ansaintani? Vai kääntyykö tekeminen siihen, että odotukset kasvavat ja teen edelleen määrällisesti yhtä paljon töitä, mutta samassa a

Siitä, että manuaalisesti tehtävät työt alkavat tuntua vaivalloisilta. Kyllä ihminen on sitten laiska eläin. Minä mukaan lukien. Olen yrittänyt kesästä alkaen siirtää omaa tekemistä tekoälylle niin paljon kuin mahdollista. Viime viikolla huomasin ensimmäistä kertaa, että manuaalisesti tehtävien töiden aloittaminen on tuntunut vaivalloiselta verrattuna tekoälyn kanssa touhuamiseen. Tämä on tietysti samaan aikaan mahtavaa ja huolestuttavaa. Mahtavaa sen takia, että merkittävä o

Kaikki tekoäly vähänkään enemmän käyttäneet ovat todennäköisesti huomanneet, että tekoälyjen laatu tippuu ja vastausajat hidastuvat iltapäivästä. Tehtävä, joka sujui neropatilta aamupäivällä leikiten, onkin kello 15.30 sille liian vaikea. Miksi? No, päivä valkenee Pohjois-Amerikassa ja sikäläiset tietotyöläiset käynnistelevät tekoälyjään päivän askareisiin. Sähköstä ja prosessoreista on huutava pula, joten globaalien käyttöpiikkien aikana mallit hidastuvat ja saattavat jopa r

Itse käyttäisin sitä organisaatioiden hitaimman osan, eli ihmisten keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen. Miettisin miten voitaisiin siirtyä selittämisestä näyttämiseen. Selittäminen on sitä mitä tapahtuu palavereissa, sähköposteissa ja powerpointeissa. Yritämme pääosin sanallisesti kuvailla toisillemme abstrakteja konsepteja brändistä bisnesmalliin ja prosessista palveluun. Sanat ovat ihan loistava keksintö, mutta niissä on yksi vika. Luulemme, että muut käsittävät saman sanan

Prototyyppi on joiltain osiltaan lopullista tuotosta esittävä mallikappale. Sen avulla voidaan mallata vaikkapa muotoa, toiminnallisuutta, prosessia tai vuorovaikutusta. Prototyyppejä ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä huvin vuoksi, vaan sen takia että niiden avulla saadaan parempi kuva lopputuloksesta ja voidaan jopa rajatuilta osin testata tuotosta käytännössä. Tekoäly on jo nyt loistava tuottamaan melko hyviä lopputuloksia. Ne muistuttavat erehdyttävästi haluttua tulosta, m

Ei vaineskaan, mutta kun ensimmäisiä merkkejä tulevasta Suuresta Organisaatiouudistuksesta on ilmassa, niin voihan sitä vähän spekuloida. Tekoäly on jo vaikuttanut huomattavasti ohjelmistokehitykseen ja siinä sivussa myös UI/UX-suunnittelijoihin. Ristivetoa on kahteen suuntaan: - UI/UX-suunnittelijoita ei enää tarvita, koska tekoäly hoitaa suunnittelun koodauksen yhteydessä - Suunnittelijat voivat tehdä paljon pidemmälle vietyjä prototyyppejä, jopa valmiita tuotteita, kun tek

Suurin osa tekoälyn hyödyntämisestä näyttää tällä hetkellä tipahtavan "samat hommat, mutta nopeammin ja puoleen hintaan" -koriin. Tänään tullut jo vastaan: - Palaveriin valmistautuminen on nopeampaa, kun tekoälyltä saa briiffin aiemmista keskusteluista - Verkkopalvelun saa puoleen hintaan, kun tekoäly hoitaa osan koodaamisesta ja sisällöntuotannosta - Työnkulku tai sen osa hoituu lähes itsestään, kun laittaa agentin asialle Näissä ei tietenkään ole mitään vikaa. Ihmisen ei ka

Leikitään, että yrityksellä X on digitaalinen palvelu ja riittävästi käyttäjiä, joilta tulee palautetta ja toiveita palvelun ominaisuuksista tasaiseen tahtiin. Nykyisin palautteet käydään manuaalisesti läpi, kategorisoidaan tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin ja otetaan tai ei oteta huomioon kehitystyössä. Mitä jos tekoälyn avulla homma voidaankin automatisoida? Kun aiheesta Y on tullut riittävästi palautetta, hypähtävät agentit asialle. Analysoivat palautteen, tekevät suunnit

Kuuntelin podcastia, jossa oli vieraana Lexicon Brandingin perustaja. Yritys ei tee mitään muuta kuin kehittää yrityksille ja brändeille uusia nimiä. Eikä mitään turhia nimiä, vaan esimerkiksi Azure, Sonos, PowerBook, Pentium ja Blackberry ovat heidän tekeleitään. Prosessi ja menetelmät nimien kehittämisen taustalla olivat huikean mielenkiintoisia. Erityisesti kuitenkin jäi mieleen yhtiön perustajan David Placekin tokaisu, että he eivät tee mitään muuta kuin kehitä nimiä, kos

Olen tehnyt tässä muutaman viikon ajan uutta digitaalista palvelua, mutta en ole tuottanut manuaalisesti yhtään lopputuotetta, kuten ennen olisin tehnyt. Ennen olisin omin kätösin naputtanut monta sivua tekstiä ja piirtänyt monta kaavioita ja käyttöliittymää. Hionut niitä paremmaksi versio versiolta. Nyt olen keskustellut tekoälyjen kanssa palvelun arvolupauksesta, konseptista, nimestä, ilmeestä, toiminnallisuuksista, sisällöstä, tone-of-voicesta, tunnelmasta, arkkitehtuurist

Tietotyön ideana on, nimen mukaisesti, tuottaa ja käsitellä tietoa eri tavoilla. Otamme tietoa vastaan dokumenteista ja muilta ihmisiltä, tuotamme lisäarvoa muokkaamalla ja kehittämällä tietoa ja siirrämme sen taas eteenpäin muille. Tekoäly muokkaa tätä prosessia ainakin kolmella tavalla: 1) Tiedon vastaanottamisesta tulee vaivattomampaa, kun tekoäly kaivaa sitä itsenäisesti meille, arvioi tiedon tärkeyttä ja tarjoilee sitä meille sopivassa muodossa 2) Lisäarvon tuottamisesta

Tekoälyn luvataan olevan pian meitä kaikki fiksumpi. Silti vaikuttaa siltä, että sitä käytetään lähinnä "toteutusongelmien" ratkomiseen....