Ihmiset ja tekoäly siirtyvät vuorotyöhön. Ihmiset päivävuorossa, tekoäly yövuorossa.

Tekoälyn käytön tehottomin muoto on se, että tekoäly tekee töitä ihmisen tahtiin. Ihminen naputtaa sille hitaasti kysymyksen, tekoäly vastaa salamana, ihminen lukee vastauksen ja ryhtyy taas naputtelemaan hitaasti uutta kysymystä.

Jesse Vartiainen on virittänyt itselleen yövuorossa toimivan tekoälyn. Sille annetaan illalla seuraavan yön tehtävät ja aamulla ne ovat valmiina odottamassa arviointia ja käyttöönottoa.

Jessen tekoäly tekee koodaushommia, mutta mikään ei estäisi hoitamasta yön yli mitä tahansa työtä.

Ihminen briiffaa päivän päätteeksi, tekoäly hoitaa yön yli hommat. Seuraavan päivän ihminen käyttää arviointiin ja uuden briiffin tekemiseen. Toistetaan.

En ole suoraan testannut, mutta jos tekee oikeanlaisen briiffin, niin arvioisin että tekoäly pystyy koodaamaan helposti keskikokoisen palvelun yön aikana alusta loppuun.

Vaikka koodin tuottamisen nopeus on tekoälyn avulla moninkertaistunut, on se silti yksi eniten aikaa vievistä hommista. Oikealla tiedolla varustettuna tekoäly pyöräyttää powerpointin tai sähköpostin silmänräpäyksessä.

Sanotaan, että tekoälyn yövuoro kestäisi 10 tuntia. Maltillisesti arvioituna tekoäly ehtisi sinä aikana kirjoittaa 600 sähköpostia ja 120 powerpoint-esitystä.

Ongelmaksi muodostuu, että mitä hyötyä on niistä on? Kukaan ei ehdi lukea 600 sähköpostia ja 120 esitystä. Eli ainakaan niitä ei kannata tuottaa.

Kysymys siis onkin: mitä liiketoiminnassa kannattaa tehdä niin paljon, että tekoälyn yövuorosta on hyötyä?