Edellisessä kirjoituksessa YLE ja OP-Ryhmän henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi tarjoilivat lapaan Parashutin olemassa olon tarkoituksen.
Miten sitten meidän mielestä "vaativien ongelmien ratkomista ja luovuutta edellyttäviä töitä" pitäisi tehdä?
1. Kokoonnutaan samaan paikkaan ja keskitytään yhteen asiaan
Uskomme siihen, että työtehtävät kannattaa jakaa selkeästi kahteen kategoriaan:
Arkipäivän hommia voi ja kannattaa tehdä etänä ja hybridinä. Sähköposteja voi hyvin lähettää kotisohvalta. Puhelun työkaverille voi ottaa hyvin laiturin nokasta. Exceliä voi täyttää autossa, odotellessa lapsia harrastuksesta. Ei ongelmaa.
Silloin kun pitäisi keksiä jotain uutta, suunnata kohti tuntematonta ja tehdä sitä yhdessä muiden kanssa, kannattaa edelleen kokoontua fyysisesti samaan paikkaan. Samalla kannattaa hetkellisesti vähentää keskeytykset minimiin. Sähköpostit ja viestit kyllä odottavat sen hetken, kun tehdään yhdessä töitä tärkeiden asioiden parissa.
2. Ei istuta palaverissa, vaan käytetään menetelmiä joita esim. pelastajat ja sairaalat käyttävät johtamisen ja toiminnan kehittämiseen
Kun porukka on kerran saatu kasaan ja samaan paikkaan, kannattaa hyödyntää tilaisuutta. Todistetusti liikkuminen ja asentojen vaihtaminen aktivoi aivoja. Monimutkaisia abstrakteja asioita on helpompi ymmärtää, kun niistä tehdään näkyviä ja konkreettisia.
Paras syy prototyyppien tekemiselle, simuloinneille ja mallinnukselle on kokemusten merkitys nykypäivän liiketoiminnassa. Mitä suuremmaksi ihmisten kokemusten rooli maailmassa nousee, sitä enemmän prototyyppausta, simulointia ja mallinnusta tarvitaan. Kokemukset eivät nimittäin synny teoriassa.
Powerpointille tai sähköpostiin voi hyvin kirjoittaa: "tuotetaan ensiluokkainen asiakaskokemus". Itse kokemus syntyy kuitenkin vasta kun kokija saa aistiensa kautta ärsykkeitä, jotka tuottavat tietynlaisen kokemuksen. Ja ainoa keino testata minkälainen kokemus erilaisilla ärsykkeillä syntyy on kokeilla asiaa käytännössä.
3. Noudatetaan tieteellistä menetelmää
Kaikessa yksinkertaisuudessaan:
a) Laaditaan hypoteesi.
b) Suunnitellaan ja toteutetaan koe, jolla hypoteesi pyritään vahvistamaan.
c) Analysoidaan tulokset.
d) Toistetaan tarpeen vaatiessa.
On oikeastaan kummallista, että tätä yksinkertaista menetelmää ei käytetä enempää liiketoiminnan kehittämisessä. Kaikkia suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteitä ennen pitäisi laatia hypoteesi, jonka avulla määritellään toimenpide ja oletus sen tuottamasta lopputuloksesta. Näin voitaisiin joka kerta jälkikäteen arvioida toteutuiko haluttu lopputulos ja korjata tilanne, jos näin ei ole.
Useimmiten kuitenkin vain edetään ideasta ja toteutuksesta toiseen, arvioimatta tarkemmin oli tekeminen järkevää vain ei.
Meille siis kannattaa tulla, jos haluaa:
porukan samaan paikkaan keskittymään tärkeään asiaan
hyödyntää muitakin menetelmiä kuin ruudun katselua, palaverissa istumista ja puhumista
tehdä kehitystyötä tieteellisellä menetelmällä
Tervetuloa!
Comments