Miksi James Prompt on olemassa?

Alkusyksystä 2025 kävi selväksi, että tekoäly muuttaa ohjelmistokehityksen täysin. Nyt kun asiaa ajattelee, niin tuntuu että siitä on ikuisuus vaikka ei oikeasti ole kuin reilu puoli vuotta.

Omasta työstä arviolta 70 prosenttia on johtanut jonkinlaiseen ohjelmistokehitykseen, olipa sitten kyse sovelluksesta, verkkopalvelusta tai yritysten sisäisistä työkaluista. Loput 30% sitten fyysiseen maailmaan liittyviä palveluita ja konsepteja.

Vaikka en itse ole koodannut kuin huviksi enää todella pitkään aikaan, niin tekoälyn tuoman muutoksen näkeminen herätti väistämättä kysymyksen: miten oman roolin ja osaamisen kanssa käy?

Jos työtehtävä, jonka kanssa teen läheistä yhteistyötä, muuttuu rajusti, niin pakkohan sillä on olla vaikutuksia myös omaan työhön.

Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Olen suuri työkalujen, viitekehysten ja menetelmien ystävä. Enkä tässä tapauksessa tarkoita vasaroita ja sahoja, vaan erilaisia ajattelun työkaluja. Positiointi-nelikenttä, asiakaspolku, business model canvas, SWOT (inhoan) ja kymmeniä, jos ei satoja muita.

Ne helpottavat monimutkaisten asioiden hahmottamista, yhteisen ymmärryksen muodostamista ja varsinkin visuaalisessa muodossa ovat osoittaneet toimivuutensa kerta toisensa jälkeen.

Jos kerran tekoäly hoitaisi tulevaisuudessa koodaamisen, niin osaisiko se käyttää niitä työkaluja mitä itse käytän työssäni?

Osaisiko se analysoida toimintaympäristöä ja benchmarkata kilpailijoita, määritellä mittareita ja tavoitteita, suunnitella asiakaspolkuja ja ideoida konsepteja?

Jannen kanssa tehdyt ensimmäiset testit osoittivat, että vastaus on vahva kyllä.

Ensimmäiset lopputulokset eivät olleet tietenkään mitenkään täydellisiä. Ne olivat kuitenkin riittävän hyviä, jotta mahdollisuudet olivat nähtävissä. Tekoäly tulisi muuttamaan myös omaa työtä, siinä missä koodaustakin.