Onko oma parvi tekoälyjä kohta yhtä arvokas kuin verkosto?
- Hannu Ripatti
- 12.2.
- 1 min käytetty lukemiseen
Päässäsi oleva osaaminen on sinun, eikä organisaation omaisuutta. Voivatko omaa osaamista täydentävät tekolytyökalut olla tulevaisuudessa myöskin sun, eikä organisaation omaisuutta?
Yrittäjänä tätä on toki helppo pohtia, kun minä ja firma olemme tällä hetkellä lähes sama asia. Entäs, jos siirryn joskus työntekijäksi? Voisinko tuoda mukanani omaa osaamistani täydentävät tekoälytyökalut? Vai pitääkö ne kehittää uudelleen uuden työnantajan palveluksessa?
Työnantaja oletettavasti palkaa minut osaamiseni takia. Jos osa osaamisestani majailee jossain tekoälyn syövereissä, niin eikö olisi loogista, että myös se kuuluu palkattavaan pakettiin?
Jos en saa käyttää uudessa työssäni tekoälyä samalla tavalla kuin edellisessä, niin miten todistan osaamiseni?
Missä raja oman ja organisaation omistaman välillä tulevaisuudessa menee?
- Tiedot ja taidot, jotka saan töissä kuuluvat minulle vaikka olen ne kehittänyt työaikana. Tämä on tietysti luonnollista, koska tietoja ja taitoja ei ihmisen päästä voi poistaa.
- Verkosto, joka syntyy työnantajan palveluksessa kuuluu minulle. Työnantaja voi toki osittain rajoittaa verkoston hyödyntämistä esimerkiksi kilpailukiellon avulla. En voi määrätyn ajan puitteissa hyödyntää verkostoa täysmääräisesti.
- Työantajan toimintaan liittyvät dokumentit ja data kuuluvat työnantajalle. En saa niitä mukaani, muuten kuin siltä osin mitä pystyn ulkoa muistamaan.
- Entäpä promptit, tekoälyn fasilitointitaidot, agentit ja muut tavat hyödyntää tekoälyä? Saako ne ottaa mukaansa työpaikan vaihdossa, vai pitääko ne kehittää joka kertaa uudestaan?
Minä uskon siihen, että tulevaisuudessa parvi tekoälyä on vähintään yhtä arvokas kuin tekijän mukana tuleva verkosto.
Jos oman osaamisen täydentäminen tekoälyllä kiinnostaa, tule mukaan pohtimaan sitä torstaina 6.3. Ropotti-Ripatin virkaanastujaisiin. Linkki ja ilmoittautuminen kommenteissa ⬇︎⬇︎⬇︎
Kommentit