Kuinka moni ongelma on oikeasti "älyongelma"?
- Hannu Ripatti
- 13.10.
- 1 min käytetty lukemiseen
Tekoälyn luvataan olevan pian meitä kaikki fiksumpi. Silti vaikuttaa siltä, että sitä käytetään lähinnä "toteutusongelmien" ratkomiseen.
Itsekin sorrun tähän samaan jatkuvasti. Keksin tekoälylle lähinnä vain käyttökohteita, joissa se tekee nykyisen tehtävän, mutta ihmistä nopeammin. Eikä tässä toki mitään vikaa ole. Sama laatu nopeammin tehtynä on sitä kuuluisaa tuottavuuden kasvua. Jos jossain vaiheessa laatukin on vielä parempi, niin ei sitä vastaan kannata kilpailla.
Entä ne "älyongelmat"? Onkohan kyseessä Donald Rumsfeldin kuuluisaksi tekemä "unknown unknowns", eli tuntemattomat tuntemattomat.
Miten ihmisen älyllä varustettu olio voisi edes ymmärtää mitä suuremmalla älyllä voisi tehdä?
Osaisiko se tehdä 10 kertaa paremmat myyntikalvot, kysyä 10 kertaa parempia kysymyksiä asiakkailta tai tehdä 10 kertaa paremman projektisuunnitelman?
Vai pistäisikö se samantien koko busineksen uusiksi, koska ymmärtäisi miten tätä oikeasti kannattaisi tehdä?
Toinen tosiseikka on, että organisaatioissa iso osa ongelmista ei ole alunperinkään "älyongelmia".
Organisaatioissa on valtavasti ymmärrys-, osaamis-, vuorovaikutus- ja tieto-ongelmia, jotka eivät johdu älystä. Ne juontavat juurensa ihmisten biologiasta, yhteispelistä, järjestäytymisestä ja ajankäytöstä.
Eikä älykkyyden lisääminen ratkaise niitä.
Edelleen sama kysymys, jonka kysyin jo aikaisemmin. Jos sinun apurina aloittaisi tänään Einstein, niin mihin hommiin hänet laittaisit?
Kommentit